Luin avaa globalisaation ongelmia ja kysymyksiä siihen liittyen.

Luin Sixten Korkmanin kirjoittaman kirjan Globalisaatio koetuksella — Miten pärjää Suomi?. Korkman toimi professorina Aalto-yliopiston taloustieteen laitoksella vuoteen 2015 asti. Hän oli EU:n neuvoston talouspoliittisen osaston pääjohtaja vuosina 1995–2005, ja vuosina 1989–1996 hän toimi valtiovarainministeriön kansantalousosaston ylijohtaja. Korkman on työskennellyt myös Pariisissa OECD:n sihteeriössä sekä Suomen Pankissa ja Helsingin yliopistossa. Hän on myös kirjoittanut useita kirjoja yhteiskunnallisiin asioihin liittyen. Oletettavasti Korkman siis tietää paljon yhteiskunnallisista asioista ja omaa vahvoja mielipiteitä niihin liittyen.

Teoksen kysymyksenasettelu selviää jo heti kirjan ensimmäisestä lauseesta; ”Kysymys: kuka oli syyllinen vuosikymmen sitten puhjenneeseen globaaliin finanssikriisiin?” Korkmanin tutkimustehtävänä kirjassa on siis pohtia globalisaatiota sekä maailmantaloutta ja sen nykyistä tilaa. Teos on kantaaottava ajankohtaiskirja, jossa pohditaan myös Suomen haasteita globalisoituneessa maailmassa.

Your time is important. Let us write you an essay from scratch
100% plagiarism free
Sources and citations are provided


Get essay help

Globalisaatio koetuksella on jaettu seitsemään eri lukuun, jokainen niistä selkeästi nimetty aihepiirinsä mukaisesti. Ensimmäinen luku on Johdanto. Siinä Korkman avaa globalisaation ongelmia ja kysymyksiä siihen liittyen. Hän nostaa Trumpin vaalivoiton esimerkiksi siitä, kuinka taloudellinen ahdinko voi kanavoitua poliittiseksi populismiksi. Seuraava luku on nimeltään Globalisaation lyhyt historia, ja siitä se nimensä mukaan kertoo. Hän käy läpi globalisaation historian sen noususta ja Pax Britannican kukoistuskaudesta 1800-luvulla sen romahtamisesta nationalismin. Hän myös selittää protektionismin vaikutuksesta maailmansotien välillä ja toisen maailmansodan jälkeen nousun uuteen kukoistukseen Pax Americanan aikana. Globalisaation vaikutuksista kertovassa kolmannessa kappaleessa Korkman esittää arvioita ja näkemyksiään globalisaation vaikutuksista talouteen ja yhteiskuntaan, pääpaino kehittyneiden — Suomen kaltaisten — maiden kehityksessä. Hän listaa globalisaation hyötyjä: valtava määrä ihmisiä on päässyt pois äärimmäisestä köyhyydestä, ja että monessa kehittyvässä maassa talouden kasvu on ollut erityisen voimakasta nimenomaan globalisaation ansiosta. 

Neljännessä kappaleessa, Globalisaatio vastatuulessa, missä Korkman kertoo globalisaation haittapuolista. Hän pitää varallisuuden epätasa-arvoista jakautumista globalisaation suurimpana kielteisenä piirteenä. Korkman myös korostaa, että nykymuodossaan tuloerojen kärjistämisen lisäksi globalisaatio luo myöskin epävakautta sekä voimistaa kriisejä. Kirjan viidennessä kappaleessa, Globalisaation tulevaisuudesta, Korkman puhuu globalisaation tulevaisuudennäkymistä ja mitä siltä on tulevaisuudessa odotettavissa. Hänen mukaansa globalisaation voima heikkenee jännitteiden lisääntyessä kansainvälisesti, muttei se voisi koskaan pysähtyä sen perustana olevan teknologian muuttuessa. Teoksen kuudennessa kappaleessa, Globalisaatio ja Suomi, Korkman esittelee globalisaatiota Suomen näkökulmasta. Hän moittii yhdeksi keskeiseksi talouskasvun esteeksi Suomen jäykkiä työmarkkinarakenteita, ja mielestään järkevin tapa saada Suomi uudestaan pysyvämmän talouskasvun tielle olisi paikallisen sopimisen tie. Voiko utopia olla realismia? on kirjan viimeinen kappale, ja se palaa takaisin globalisaation tulevaisuuskysymykseen; tällä kertaa Korkman ei kuitenkaan pohdi globalisaation todennäköisen kehityksen suuntaa, vaan mihin sen tulevaisuus toivottavasti veisi. Tässä luvussa hän esittelee eräitä keskeisiä globalisaatioon ja etiikkaan liittyviä eettisiä pohdintoja ja näkemyksiä, painoittaen erityisesti ihmisoikeuksia.

Korkman on käyttänyt kirjassaan useita eri lähteitä, mitkä ovat listattu kirjan loppuun. Melkein jokainen hänen käyttämistä lähteistä on aiemmin julkaistua kirjallisuutta, ja suuri osa on kansainvälistä kirjallisuutta. Juuri kansainvälisen tiedon käyttäminen tuo teokseen monia kantoja eri puolilta maailmaa, mikä on mielestäni tärkeää globalisaatiota käsitellessä. Korkman on hyvin omaksunut näitä eri näkökulmia kirjassaan.

Teoksen keskeinen pääsanoma on tavat, joilla voimme edesauttaa globalisaation positiivisia vaikutuksia vähentäen negatiivisia ja kuinka voimme turvata globalisaation kehityksen. Teoksen kantava teema on sosiaalinen ja taloudellinen tasa-arvo oikeudenmukaisen globalisaation perustuksina sekä ihmisoikeudet. Korkmanin kirja on erinomainen katsaus globalisaation eri puoliin ja sen vaikutukseen poliittisiin päätöksiin, eikä hän tyydy pelkästään talouden tarkasteluun. Korkman myös myöntää globalisaation monet viat selittelemättä, vaikka hän onkin globalisaation kannattaja. Kirja käsittelee järkevällä otteella globalisaation tulevaisuudenkuvaa.

Globalisaatio koetuksella opetti minulle uusia näkökulmia globalisaatiosta, ja ammensi aikaisempia tietojani asiasta. Itse olin aina pitänyt globalisaatiota vain positiivisena asiana, sillä mielestäni tiedon ja tavaran nopea kulkeminen ympäri maailman sekä sujuva liikkuvuus maasta toiseen on tärkeää ja hieno asia. En ollut ymmärtänyt pohtia kaikkia niitä huonoja puolia mitä globalisaatiosta saattaisi seurata, tai miten paljon se vaikuttaa niin Suomeen kuin muihinkin maihin. Olin aina ajatellut globalisaatiota enemmänkin kulttuurin, kielen, informaation sekä ympäristön kannalta, enkä niinkään taloudellisena tai poliittisena ilmiönä. Korkmanin teos opetti minulle juuri näitä puolia globalisaatiosta ajankohtaisten ja vahvojen esimerkkien avulla. Kirja oli lisäksi myös todella helppolukuinen ja asiat oli esitetty selkeästi, joten Korkmanin pohdinnat oli helppo sisäistää ja ymmärtää. Teoksessa esitetyt asiat antoivat lukijalle paljon pohdittavaa.